Näytön paikka
Pyhyyden äärellä tuntee ihminen itsensä kovin pieneksi. Se on päällimmäinen tunne kun astuu sisälle Albärt Strassen kadun hulppeasta ja ylellisestä paraatiovesta. Täällä on sentään tapahtunut niin moni kulttuurihistoriallisesti arvokas asia, etenkin meille kristityille ja Tukkajeesukseen syvästi uskoville. Kuten vaginaanpotkiminen, kenmanuelin sohvanvaltaus ja tukkajeesuksen patsaan pätkiminen (pikkukoirien roskikseen heittämisestä nyt puhumattakaan!), goottiolvin ylväs disnilaulanta, immose sohvalle sammumine ja kuvat siitä, kemppueinari noin yleinsä, anime-Vellin innovatiiviset sisustusidikset, pikkukoirien sarjateurastus, Jullia siskon jollaspaot, sähkökatkot ja sähköjen ylösnousu, kellojen jäätyminen, enskelisiivoukset, lukemattomat asiakaskäynnit sopuhintaan, ihan näin muutaman tärkeimmän mainitakseni. Pitäisikö ateistikin tehdä ristinmerkki? Heti hissin edessä tirskuu kaksi teinitytön oloista - mahtavatko laisin olla vakavalla asialla vaiko vain Johannalle nauramassa? Ihmetyttää moinen epäkristillinen kevytmielisyys. Yeshua rankaisee ja Hedvekissä ei paljon enää naurata!
68 neliötä? Ei yhtään tunnu siltä. Tuntuu tosi ahtaalta, tunkkaiselta ja pieneltä. Itse asunnossa on kuvauskielto ja useampi UO-mies eri huoneissa tarkistamassa ettei arvotavaraa häviää. Ja arvotavaraa onkin koko asunto täynnä. Ei ole pintaa joka ei pursuaisi jätesäkkiä, roskapussia tai tyhjää viinipulloa jotka taatusti ovat alcofree kuten kaikki lattian jätesäkkien bissetölkitkin. Täältä ette syntiä löydä, herjaajat! Matkalaukkuja on lattialla useita enkä haluaisi tietää monessako on pikkukoiran jäännökset tai pahempaa. Keittiön lasikaappi on toki täynnänsä tyhjiä lääkepaketteja. Oudolta tuntuu varsin uuden tuntuinen astianpesukone joka kaiken lisäksi on käynnissä. Mitä se täällä tekee ja kuka sitä täällä käyttää? Pestäänkö sillä tyhjät viinipullot ennen Alkoon palauttamista? Keittiöstä toki näkee että on kokattu kiinalaista kalapataa kerran jos toisenkin ja muutakin mediaanaa poulikupsana, mutta eihän kaikkia jälkiä ei ole ehtinyt siivota kun on niitä työkiireitä ja muutenkin lopunajat painaa päälle.
Niitä jotka epäilevät lopunaikoja kehoitan itse käymään Albertsillä.
Näytössä on noin 14.35 noin kymmenen ihmistä ja tungos konkreettinen. Kaikki vaikuttavat yllättävää kyllä ihan vakavilta ostajaehdokkailta vaikka muuta etukäteen oletin. Olohuoneesta on vaikea saada kuvaa koska johtava UO-mies on pesiytynyt sinne pitämään luentoaan. Ostajia kiinnostaa erityisesti se kuinka nopeasti asunto saadaan tyhjäksi. UO-mies kertoo että ostotapahtuman jälkeen ostaja voi aloittaa häätötoimenpiteet ja siitä kestää noin kaksi kuukautta saada lokki pihalle. Joten ihan heti ei Tuksua saada ulostettua. Mikä ei ketään Tuksun tuntevaa yllätä.
Paljon on esillä Tuksun galamourista kulttiesineistöä. Silmiin osuu esimerkiksi Jullia sisko Miss Universumin 8-veenä maalaama arvotaulu jossa lukee "Julia 8A". Ja tuossa makuuhuoneen puolella on mittaamattoman arvokas schwärzowzkin kristallikruunu! JA tuossa kuva jossa Tuksu on Miamisessa! Ja tuossa ihan aito traktaatti! Ei ihme ettei näitä aarteita sallita tavallisen rahvaan kuvata ja nettiin levittää. Ihmettelen vain ettei kävijöitä poistuttaessa ruumiintarkasteta.
Asunnon yleisilme on lempeästi sanottuna nuhjuinen. Seinissä on ruskeita likaraitoja jotka ei ihan vuodessa tai kahdessa synny. Joku puhuu vuonna -89 tehdystä remontista. Joka puolella on saastaa, rojua, törkyä. Yleisilmettä piristää seinille ja kaappien oviin ripustetut barbimekot ja pinkit tutut ja vauvamekot ja tietenkin lattialla ja vessassa lojuvat showrintaliivit joita ei ikinä ole pesty. Ei kannata katsoa lähemmin. Keittiön lattialla on koirille tyhjiä käyttämättömiä ruoka- ja vesikuppeja ja lattia niiden vieressä täynnänsä koiranruokaa. Vessassa on yllättävää kyllä pesuaineita, varmasti sikamikalta perittyjä. Makuuhuoneessa on sänky siististi pedattu. Ehkä UO-miesten toimesta? UO-miesten yleisilme ei noin yleisesti ottaen ole onnellinen. Asunnon haju ei ole varsinaisesti päällekäyvä, roskiksia ja pesemättömiä pyykkiröykkiöitä lukuunottamatta, mutta jo viiden minuutin jälkeen tuntuu vahvasti siltä että on pakko päästä ulos, raikkaaseen ilmaan, hengittämään ihan oikeaa saasteetonta happea. Tässä sen näkee että köykäistä se on rahvaan happi eliitin paratiisimaisen rikkaaseen hengitysilmaan verrattuna.
Ihan pakko oli näytön jälkeen mennä Erikinkadun lähipupiin desinfioimaan hengityselimet. Kenkieni kuntoa en viitsi mainita.
Yleisvaikutelma on siis että praise the Tukkajeesus että Tuksu vihdoin pääsi eroon tästä saastaisesta tunkkaisesta läävästä ja Sikamikan sairaasta takiasmaisesta otteesta jota kesti vaikka Tuksu oli kenen ihannemiehen kanssa naimisissa tai kihloissa tai tuntisuhteessa. On mielenkiintoista nähdä että Tuksu vihdoin, vuosikymmenen sian lätissä elon jälkeen, saa ansaitsemansa luksusasunnon. Ehkä Kaivopuistossa, ehkä Miamisessa, ehkä Monte Carlossa - valinta on Tuksullemme vapaa.
Poistuessani näytöstä edelläni kulki vanhemmanpuoleinen varakas pariskunta. Pariskunnan naispuoleinen jäsen kuiskasi miehelleen: "Oli se aika reppana se edellinen asukki." Kertoo kyllä kaiken Suomen kansasta kun ei kansainväisesti tunnustettua glamouria tunnisteta. Pupissa istuessani Alberia pitkin Tuksun läävää kohti suunnisti vakain askelin haaskalle vanha Tuksu-vihaaja Tuomas Empuske.
En nähnyt Taikamakea. Itkettää.
68 neliötä? Ei yhtään tunnu siltä. Tuntuu tosi ahtaalta, tunkkaiselta ja pieneltä. Itse asunnossa on kuvauskielto ja useampi UO-mies eri huoneissa tarkistamassa ettei arvotavaraa häviää. Ja arvotavaraa onkin koko asunto täynnä. Ei ole pintaa joka ei pursuaisi jätesäkkiä, roskapussia tai tyhjää viinipulloa jotka taatusti ovat alcofree kuten kaikki lattian jätesäkkien bissetölkitkin. Täältä ette syntiä löydä, herjaajat! Matkalaukkuja on lattialla useita enkä haluaisi tietää monessako on pikkukoiran jäännökset tai pahempaa. Keittiön lasikaappi on toki täynnänsä tyhjiä lääkepaketteja. Oudolta tuntuu varsin uuden tuntuinen astianpesukone joka kaiken lisäksi on käynnissä. Mitä se täällä tekee ja kuka sitä täällä käyttää? Pestäänkö sillä tyhjät viinipullot ennen Alkoon palauttamista? Keittiöstä toki näkee että on kokattu kiinalaista kalapataa kerran jos toisenkin ja muutakin mediaanaa poulikupsana, mutta eihän kaikkia jälkiä ei ole ehtinyt siivota kun on niitä työkiireitä ja muutenkin lopunajat painaa päälle.
Niitä jotka epäilevät lopunaikoja kehoitan itse käymään Albertsillä.
Näytössä on noin 14.35 noin kymmenen ihmistä ja tungos konkreettinen. Kaikki vaikuttavat yllättävää kyllä ihan vakavilta ostajaehdokkailta vaikka muuta etukäteen oletin. Olohuoneesta on vaikea saada kuvaa koska johtava UO-mies on pesiytynyt sinne pitämään luentoaan. Ostajia kiinnostaa erityisesti se kuinka nopeasti asunto saadaan tyhjäksi. UO-mies kertoo että ostotapahtuman jälkeen ostaja voi aloittaa häätötoimenpiteet ja siitä kestää noin kaksi kuukautta saada lokki pihalle. Joten ihan heti ei Tuksua saada ulostettua. Mikä ei ketään Tuksun tuntevaa yllätä.
Paljon on esillä Tuksun galamourista kulttiesineistöä. Silmiin osuu esimerkiksi Jullia sisko Miss Universumin 8-veenä maalaama arvotaulu jossa lukee "Julia 8A". Ja tuossa makuuhuoneen puolella on mittaamattoman arvokas schwärzowzkin kristallikruunu! JA tuossa kuva jossa Tuksu on Miamisessa! Ja tuossa ihan aito traktaatti! Ei ihme ettei näitä aarteita sallita tavallisen rahvaan kuvata ja nettiin levittää. Ihmettelen vain ettei kävijöitä poistuttaessa ruumiintarkasteta.
Asunnon yleisilme on lempeästi sanottuna nuhjuinen. Seinissä on ruskeita likaraitoja jotka ei ihan vuodessa tai kahdessa synny. Joku puhuu vuonna -89 tehdystä remontista. Joka puolella on saastaa, rojua, törkyä. Yleisilmettä piristää seinille ja kaappien oviin ripustetut barbimekot ja pinkit tutut ja vauvamekot ja tietenkin lattialla ja vessassa lojuvat showrintaliivit joita ei ikinä ole pesty. Ei kannata katsoa lähemmin. Keittiön lattialla on koirille tyhjiä käyttämättömiä ruoka- ja vesikuppeja ja lattia niiden vieressä täynnänsä koiranruokaa. Vessassa on yllättävää kyllä pesuaineita, varmasti sikamikalta perittyjä. Makuuhuoneessa on sänky siististi pedattu. Ehkä UO-miesten toimesta? UO-miesten yleisilme ei noin yleisesti ottaen ole onnellinen. Asunnon haju ei ole varsinaisesti päällekäyvä, roskiksia ja pesemättömiä pyykkiröykkiöitä lukuunottamatta, mutta jo viiden minuutin jälkeen tuntuu vahvasti siltä että on pakko päästä ulos, raikkaaseen ilmaan, hengittämään ihan oikeaa saasteetonta happea. Tässä sen näkee että köykäistä se on rahvaan happi eliitin paratiisimaisen rikkaaseen hengitysilmaan verrattuna.
Ihan pakko oli näytön jälkeen mennä Erikinkadun lähipupiin desinfioimaan hengityselimet. Kenkieni kuntoa en viitsi mainita.
Yleisvaikutelma on siis että praise the Tukkajeesus että Tuksu vihdoin pääsi eroon tästä saastaisesta tunkkaisesta läävästä ja Sikamikan sairaasta takiasmaisesta otteesta jota kesti vaikka Tuksu oli kenen ihannemiehen kanssa naimisissa tai kihloissa tai tuntisuhteessa. On mielenkiintoista nähdä että Tuksu vihdoin, vuosikymmenen sian lätissä elon jälkeen, saa ansaitsemansa luksusasunnon. Ehkä Kaivopuistossa, ehkä Miamisessa, ehkä Monte Carlossa - valinta on Tuksullemme vapaa.
Poistuessani näytöstä edelläni kulki vanhemmanpuoleinen varakas pariskunta. Pariskunnan naispuoleinen jäsen kuiskasi miehelleen: "Oli se aika reppana se edellinen asukki." Kertoo kyllä kaiken Suomen kansasta kun ei kansainväisesti tunnustettua glamouria tunnisteta. Pupissa istuessani Alberia pitkin Tuksun läävää kohti suunnisti vakain askelin haaskalle vanha Tuksu-vihaaja Tuomas Empuske.
En nähnyt Taikamakea. Itkettää.
Comments
Post a Comment